Kaikista tärkein asia nyt ensimmäisenä: botox-huulia ei ole olemassa! Esteettisten injektiohoitojen yleisin väärinymmärrys pyörii juuri tämän faktan ympärillä. Eli ennen kuin kerron täyteaineista enemmän, haluan että lukija erottaa botuliinin ja täyteaineen toisistaan. Kuulun itse tuohon samaan ryhmään, joka puhui vuosia sitten botox-huulista, mutta kosmetologikoulussa opin ymmärtämään noiden kahden aineen erot ja minne mitäkin ainetta laitetaan ja miksi.
Botox on tunnetuin ja käytetyin kauppanimi botuliinille, joka on Clostridium-bakteerin tuottama neurotoksiini eli hermomyrkky. Kehossa botuliini toimii niin, että se estää asetyylikoliinin vapautumista. Asetyylikoliinia tarvitaan hermo-lihasliitoksissa lihassupistukseen ja botuliinin ansiosta tätä lihassupistusta ei pääse tapahtumaan. Tätä ei nyt pidä heti säikähtää, vaikka se hurjalta kuulostaakin, sillä botuliini on lääketieteessä hyvin tunnettu ja paljon käytetty. Esteettisten hoitojen lisäksi botuliini käytetään mm. liikahikoiluun, spastisuuteen ja migreeniin. Estetiikassa idea on halvaannuttaa kasvolihas niin, ettei ilmehdinnän myötä ihoryppyjä pääse syntymään. Lihaksen rentoutumisen myötä olemassa olevat rypyt tasoittuvat ja piirteitä alaspäin vetävät juonteet tasoittuvat. Sillä voidaan myös tehokkaasti hoitaa kasvojen epäsymmetriaa. Botuliini poistuu elimistöstä normaalin kuona-aineenvaihdunnan mukana ja pistokset joudutaan siksi uusimaan riippuen aineenvaihdunnasta muutaman kerran vuodessa. Botuliinia saa pistää lääkäri tai lääkärin valvonnan alainen sairaanhoitaja, joka on koulutettu botuliinin käsittelyyn. Botoxin lisäksi muita tunnettuja kauppanimiä botuliinille ovat mm. Azzalure, Dysport, Vistabel ja Xeomin. Alla olevasta linkistä pääset lukemaan tarkemmin tästä kiehtovasta toksiinista.
Sitten se täyteaine, joka on siis yleisnimitys hyaluronihappovalmisteille. Meillä on kehossa luonnostaan hyaluronihappoa ja sen tehtävä on sitoa vettä itseensä (n. 100 kertainen määrä omaan painoon). Hyaluronihappo ei nimestään huolimatta ole varsinaisesti happoa vaan sokerilaji (glykosaminoglykaani) ja on iso osa esim. ihossa olevien kollageeni- ja elastiinisäikeiden väliainetta ja vaikuttaa ihon kosteustasapainoon. Hyaluronihapon puute johtaa siis ihon kuivumiseen ja elastisuuden menettämiseen josta taas aiheutuu rypyt ja juonteet. Hyaluronihappo on helposti ja nopeasti hajoavaa ja vaikka sitä muodostuu koko ajan lisää, niin ikääntymisen myötä määrä vähenee.
Täyteaineissa hyaluronihappo (hyaluronic acid=HA) on stabiloitu ja modifioitu sellaiseksi, että se ei hajoa yhtä nopeasti, kuin kehon itsestään muodostama HA ja pysyy siksi paikallaan jopa kuukausia. Vaikka itse HA on keholle tuttua ja turvallista ainetta eikä se itsessään aiheuta reaktioita, on täyteaineen seassa stabilointiin tarvittavaa ainetta, joka on joko BDDE ( 1,4 Butanediol Diglycidyl Ether) tai DVS agentti (Divinyl Sylfone). BDDE on yleisimmin käytetty ja perinteisempi stabilointimolekyyli ja tutkitusti turvallinen, mutta! Aina kun kehoon laitetaan jotain vierasperäistä, voi se puolustautua allergisella reaktiolla. Täyteaineissa on myös todella usein mukana lidokaiinia (puuduteaine), joka tekee pistokokemuksesta astetta miellyttävämpää. Ja tästä päästäänkin sitten kätevästi täyteaineiden turvallisuuteen.
Kuten sanottu HA on meille täysin turvallinen aine, mutta sen pistäminen ei ole niin yksinkertaista. Meillä on kasvoissa hirveä määrä verisuonia ja hermoja ja vaurioittamalla hermostoa, voi pistoksilla saada katastrofin aikaan. HA:lla ei myöskään tule tukkia verisuonia. En halua liikaa pelotella, mutta tämä on hyvä kaikkien pistoksia harkitsevien todella hyvä iskostaa mieleen ja valita siksi pistäjä huolella. Pohjoismaissa ei ole raportoitu, kuin yhdestä Ruotsissa tapahtuneesta sokeutumisesta, joten onneksi meillä on siis osaavaa porukkaa. Valtaosa korjauksista johtuu pääosin siitä, että täyteainetta on laitettu liikaa tai väärään paikkaan ja lopputulos voi olla epämuodostuma tai ei vain esteettisesti kaunis tai sitä mitä on haluttu. Suomessa HA-pistoksia suorittaa myös koulutuksen käynyt kosmetologi, mutta moni kouluttaja vaatii terveydenhoitoalan koulutuksen. Mikä omasta henkilökohtaisesta mielestä on äärimmäisen hyvä asia. Pistäjän on tunnettava aseptiikan ja steriilin toiminnan lisäksi todella hyvin kasvojen anatomia. En myöskään pidä yhtään huonona asiana tietotaitoa ja osaamista ei toivotun reaktion sattuessa kohdalle, vaikka ne harvinaisia ovatkin. Pistäjän on tunnettava todella hyvin oikeat ja turvalliset pistoalueet ja oikea syvyys. Ei pelkästään turvallisuuden vuoksi, vaan myös aineen toimivuuden kannalta. Liian pinnalle pistettävä HA häviää liian nopeasti eikä täytä kasvoissa olevaa juonnetta. Valviran sivuilla on hyvin selvitetty, mitä oikeuksia eri toimijoilla on ja siellä tulee ilmi myös se, että lääkeaineeksi määriteltyjä aineita saa injektoida lääkeluvan suorittanut terveydenhuollon ammattilainen. Eli koska lidokaiini on määritelty lääkeaineeksi, ei sitä saisi injektoida, kuin luvat suorittanut henkilö. Miten sitten kosmetologit saavat suorittaa lidokaiinia sisältäviä täyteainehoitoja, en tiedä. Olen ottanut yhteyttä Valviraan selvittääkseni tämän nyt mahdollisimman perinpohjaisesti ja editoin tekstin heti, kun saan virallisen vastauksen. Alta pääset jo itse tutustumaan Fimean ja Valviran linjauksiin.
”Suomessa kosmeettiset täyteaineet kuten hyaluronihappo luokitellaan lääkinnälliseksi laitteeksi, jolloin sen tulee olla CE-merkitty” (eng. Medical device) (Fimea s.a)
”Sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, kätilö ja ensihoitaja saavat ammatillisessa koulutuksessaan laajan lääkehoidon koulutuksen. He voivat koulutuksensa perusteella toteuttaa lääkehoitoa monipuolisesti ilman erillistä lääkehoitolupaa, kuten lääkkeiden tilaaminen, lääkkeiden käyttökuntoon saattaminen, jakaminen potilaskohtaisiin annoksiin, lääkkeiden antaminen luonnollista tietä (tabletteina, kapseleina, liuoksina, silmä- ja korvatippoina, voiteina, laastareina ja peräpuikkoina), PKV- (pääasiassa keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet) ja huumausainelääkkeiden käsittely sekä injektioiden antaminen (im., sc. ja id.)”. Valvira
Edit. Sain Valvirasta yhteydenoton. Kysymykseni heille tosiaan kuului, että millä perustein kosmetologi saa injektoida lidokaiinia sisältävää täyteainetta ja vastaus oli, että ”tämä on hieman harmaata aluetta”. En nyt missään nimessä halua lyödä alas kosmetologi-kollegoita tai väittää, etteikö kosmetologi voisi olla pätevä ja hyvä pistäjä, mutta! Oma henkilökohtainen kantani tähän on se, että kosmetologi ei koulutuksellaan saa samanlaista pohjaa ja pistokokemusta, kuin sairaanhoitaja, joka ei koulusta selviä ilman pistelyä. Ja on muistettava myös se ei-toivottu-reaktio, jolloin on ihan kiva, että puikoissa on hoitoalan ammattilainen. Tietenkin työ tekijäänsä opettaa ja kokemuksen kautta kosmetologikin voi olla aivan huippu pistäjä. Itselle oli mukavampi ajatus, että pistelyyn saa harjoitusta ja varmuutta, ennen kuin alan tekemään täyteainehoitoja omille asiakkaille. Kaiken lisäksi pääsin sairaanhoitajaopintojen nojalla HUS:n plastiikkakirurgiselle osastolle työskentelemään Suomen huippu-kirurgien parissa. Tätä etua ei kosmetologi valitettavasti saa.