Kosmetiikan raaka-aineet

Mistä tunnet sä ystävän? Onko oikea sulle hän? Anna kosmetologin se selvittää, mikä hyllyysi jää. (Anteeksi Juha Vainio ja Arja Saijonmaa laulun lainauksesta ja sanojen kopeloimisesta.)

Kuten Vain yksi iho hoidettavana-tekstissä huomautin, oikeat tuotteet löytyvät ammattilaisen avustuksella ja kokeilemalla. Kosmetiikka-ala on miljardibisnes, jonne on helppo hukkua ja markkinointi on todella päällekäyvää ja kilpailu armotonta. Isojen talojen markkinointitiimit käyttävät kaikki parhaat myyntikikat ja tietävät tasan tarkkaan, minne iskeä myynnin edistämiseksi. Tuoksut, värit, logot, pakkaukset, imago, kaikki on rakennettu vetämään meitä puoleensa kärpäspaperin lailla. Eikä siinä oikeastaan ole mitään pahaa. Huomio vaan saattaa kiinnittyä ulkokuoreen, vaikka sisältö on se, jolla pitäisi olla eniten väliä.

Ihan jo laki estää ja kieltää kosmetiikka imeytymästä verenkiertoon. Eli aineet, jotka sinne päätyvät luokitellaan lääkeaineiksi. Myös eteeriset öljyt pääsevät vaikuttamaan verenkierrossa asti ja siksi niiden käytön kanssa tulee olla hieman varovainen. Kosmetiikan syvempään imeyttämiseen on olemassa keinoja, kuten esimerkiksi mikroneulaus ja iontoforeesi. Tavallinen kosmetiikka jää kuitenkin siis ihon pinnallisiin kerroksiin ja mitä ikinä pinnalla tapahtuukaan, sen perusteella valitsemme ihonhoitotuotteemme.

Ihonhoitotuotteissa pyörii todella paljon samoja raaka-aineita, oli valmistaja sitten kuka tahansa. Kaikissa myytävissä tuotteissa tulisi olla nähtävissä INCI-lista eli ainesosaluettelo, josta kuka tahansa pääsee tarkistamaan tuotteen sisällön. Incihaku.fi tulee tässä kohtaan avuksi ja kertoo raaka-aineen tehtävän ja voit siitä päätellä, miksi se on tuotteessa ja onko siitä sinulle iloa. Nyrkkisääntö on, että raaka-aineet esiintyvät INCI-listassa aina enimmäisjärjestyksessä eli se mikä on listan kärjessä, niin sitä on eniten. Kuitenkin aineet, joiden pitoisuus on alle 1 % voi esiintyä missä tahansa järjestyksessä. Valitettavasti tämä ei kerro koko totuutta, sillä pitoisuuksiahan kukaan ei mistään saa tietää, joten anna ihosi kertoa onko tuote sinulle sopiva. Iho saattaa kuitenkin myös reagoida uusiin tuotteisiin ja muutoksiin, joten anna tuotteelle ja iholle aikaa sopeutua. Lopeta käyttö kuitenkin, jos kyseessä on selkeästi ihoa ärsyttävä tai allergiareaktio.

Vesi, tuo vanhin voitehista vilkkuu usein INCI-listan kärjessä. Mikä on hyvä juttu, sillä juuri sitä vettä ihomme tarvitsee pysyäkseen terveenä ja ehjänä. Veden lisäksi ihonhoitotuotteista löytyy yleensä humektantteja eli kosteuden sitojia, rasvoja/öljyjä, joista moni toimii myös okklusiivisena aineena eli ne estävät kosteutta haihtumasta harakoille, pehmittäjiä, vitamiineja, hyviä bakteereita, liuta muita mysteerisiä aineita ja usein myös kammoksuttuja parabeeneja (IIIK), silikonia (toinen IIIK) ja hajusteita. Jos sinua kiinnostaa enemmän nuo pelätyt säilöntäaineet, niin siirry tekstin loppuosaan, jossa niitä käsitellään, sillä aloitamme humektanteista. Monella raaka-aineella voi olla useampi tehtävä tuotteessa, sillä esim. butyleeniglykoli esitetään INCI-sivustolla näin: ihoa hoitava aine, hajua tai makua peittävä aine, humektantti, liuotin, viskositeetinsäätäjä.

Aine, jolla on kyky sitoa nestettä, on humektantti ja ne toimivat kosmetiikkatuotteissa kosteuttajina. Ne sitovat nestettä itseensä niin ympäristöstä, kuin ihon syvemmistä osista, joten huolehdi riittävästä veden saannista ja huolehdi, että tuote sisältää myös okklusiivisia aineita, jotta sidottu vesi ei haihdu iholta pois. Yleisimpiä kosteuttajia ovat; glyseroli (Glycerin), propyleeni-, butyleeni- ja pentyleeniglykoli (Propylene-, Butylene-, ja Pentylene Glycol), hyaluronihappo (Hyaluronic Acid), natriumhyaluronaatti (Sodium Hyaluronate), sorbitoli (Sorbitol), ksylitoli (Xylitol) ja karbamidi eli urea. Urea on yleisesti käytetty kosteuttaja etenkin jalkavoiteissa, koska suurina pitoisuuksina se liottaa keratiinia, joten se sopii kovettumille.

Pehmittäjät/emollientit ovat yleensä rasvoja tai rasvamaisia aineita, jotka silottavat, pehmittävät ja suojaavat ihoa. Vaseliini (Pterolatum)on niistä varmasti tutuin ja muita usein käytettyjä ovat; vesi (Water/Aqua), lanoliini (Lanolin), lesitiini (Lecithin), parafiinivahat ja hiilivetyvahat (Paraffinum Liquidum ja Paraffinum Perliquidum), mehiläisvahaa (Cera Alba), polyetyleeni (Polyethylene), isopropyylipalmitaatti (Isopropyl Palmitate), triglyseridit (Triglycerides) aloe vera (Aloe Barbadensis) ja muut hedelmä-, kasvi- siemen- ja pähkinäöljyt, setyylialkoholi (Cetyl Alcohol), isostearyylialkoholi (Isostearyl Alcohol). Viimeisimmät on hyvä todiste siitä, että ”alkoholit kuivattavat” ei aina pidä paikkaansa

Okklusiiviset aineet ovat niitä, jotka siis estävät vettä haihtumasta iholta ja ne ovat usein INCI-listan melko kärjessä. Todella usea pehmittäjä toimii tuotteessa myös okklusiivisena aineena ja yleisimpiä ovatkin vaseliini, setyylialkoholi, mineraaliöljyt, lanoliini, lesitiini ja steariinihappo (Stearic Acid).

Emulgaattorit ovat välttämättömiä tuotteissa, jotka sisältävät vettä ja rasva-aineita, jotta aineet saadaan sekoittumaan keskenään. En lähde tekemään listausta, sillä ne ovat jo edellä mainittuja aineiden useiden ominaisuuksien vuoksi.

Hajusteet (Parfum/Perfume/Fragrance) ovat tuotteessa joko antamassa tuoksua tai vain peittämässä kemikaalien tuoksun. Ne voivat olla niin luonnollisista lähteistä, kuten kukista tai hedelmistä, tai synteettisesti tuotettuja. Hajusteet ovat yksi yleisimpiä allergeeneja, joten tuotteen sopivuus voi olla kiinni pelkästään niistä. Hajusteallergisia on todellisuudessa vain n. 3 % väestöstä, mutta hajusteherkkiä ihmisiä on toki enemmän. EU:n kosmetiikka-asetusten mukaan eniten allergisoivat hajusteet on lueteltava INCI-listassa. Nuo 26 eniten allergisoivaa hajustetta pääset katosmaan alla olevasta linkistä.

Sitten vuorossa nuo pelätyt säilöntäaineet eli Parabeenit. Moni on varmasti huomannut, kuinka yhä useampi kosmetiikkabrändi mainostaa nykyään tuotteitaan parabeenittomana tai säilöntäaineettomana ja syyksi annetaan se, että säilöntäaineet ovat meille vahingollisia. Kuluttajia on peloteltu niin syövällä, kuin sikiövaurioilla vaikka todellisuudessa MITÄÄN KIISTÄMÄTÖNTÄ NÄYTTÖÄ EI OLE eikä niiden ole todettu aiheuttavan yhtään sen enempää herkkyysreaktioita tai allergioita, kuin kosmetiikan muiden säilöntäaineiden. Ne ovat myös välttämättömiä tuotteille, mikäli käyttöikä halutaan pitää pitkänä eikä niihin haluta bakteeri- tai sienikasvustoa. Metyyli-, propyyli- ja butyyliparabeenit (Methyl-, Propyl- ja Butylparaben) ovat nykyään käytetyimpiä parabeeneja, koska niitä siedetään hyvin. Säilöntäaineina käytetään myös orgaanisia happoja ja alkoholijohdannaisia. Esimerkiksi bentsoehappo (Benzoic acid), bentsoehapon suola natriumbentsoaattia (Sodium Benzoate), salisyylihappo (Salisylic Acid), sorbiinihappo (Sorbic Acid) ovat käytettyjä säilöntäaineita, mutta niiden ongelma on se, että ne muuttavat herkästi tuotteen pH-arvon, mikä olisi suotavaa etenkin iholle jätettävissä tuotteissa olla 5-6pH. Alkoholeista yleisimpiä ovat fenoksietanoli (Phenoxyethanol), bentsyylialkoholi (Benzyl Alcohol) ja diklooribentsyylialkoholi (Dichlorobenzyl Alcohol). Näiden käyttöä vaikeuttaa joko niiden huono vesiliukoisuus tai suuri tarvittava määrä.

Formaldehydi on vuonna 2016 täysin kosmetiikassa kielletty säilöntäaine, sillä sen vahingollisuus on todettu, mutta formaldehydin vapauttajia on vielä joissakin tuotteissa. Formaldehydin käytettyjä vapauttajia ovat imidatsolidinyyliurea (Imidazolidinyl Urea), diatsolidinyyliurea (Diazolidinyl Urea), kvaternium-15 (Quarternium-15), natriumhydroksimetyyliglysinaatti (Sodium Hydroxymethylglycinate), DMDM-hydantoiini (DMDM Hydantoin) ja 2-bromi-2-nitropropaani-1,3-dioli.

Silikoni on etenkin hiuskosmetiikassa suosittu raaka-aine, sillä se silottaa, kosteuttaa ja suojaa hiusta. Se myös vaikuttaa positiivisesti tuotteiden koostumukseen ja levittymiseen ja esim. hiuksista tulee kiiltävät ja helposti kammattavat. Silikonin EI OLE TODETTU olevan ihmiselle haitallista, mutta se saattaa kerrostua, mikä taas on hoidettavissa kunnon pesulla. Ristiriitaa aiheuttaa sen luontoystävällisyys. Tai lähinnä sen EPÄluontoystävällisyys. Silikonia ei lueta muoviksi, vaikka se on kovin samankaltainen eikä sekään maadu. Silikoni myös päätyy pesujen myötä vesistöihin ja sitä kautta mm. mereneläviin. Eli ihmiselle se ei ole vaarallista, mutta jokainen tehköön oman päätöksensä eettisestä näkökulmasta. Silikonit kosmetiikassa tunnistat näistä: Cyclopentasiloxane, Dimethiconol, Dimethicone, sekä siihen lisätty PEG tai PPG (esim. PEG-8 dimethicone), Dimethicone Copolyol, Silicone Quaternium-16.

Kosmetiikkatuotteisiin lisätään myös paljon muita raaka-aineita, joiden perusteella tuotetta yleensä myös markkinoidaan. Q10, C-vitamiinivoide, sinkkivoide, probioottivoide, aurinkovoide, microcell-voide jne. jne. Tässä muutama yleisin.

Koentsyymi Q10 eli ubikinoni on aivan varmasti tuttu kaikille, jotka ovat vierailleet kosmetiikkaosastolla. Q10 voiteet tunnetaan paremmin ryppyvoiteina, sillä niiden sanotaan vähentävän ryppyjä ja juonteita ja Q10-voiteet ovatkin pääsääntöisesti kohdennettu ikääntyneille kuluttajille. Ubikinonia löytyy luontaisesti meidän kehosta ja se on isossa roolissa solujen energia-aineenvaihduntaa ja osallistuu mm. ihosolujen uusiutumiseen ja korjaamiseen. Kosmetiikassa sitä käytetään suojaavana antioksidanttina, jotta ulkoiset stressitekijät (UV, saasteet) eivät pääsisi aiheuttamaan ikääntymisen merkkejä.

A-, E- ja C-vitamiini ovat eniten käytettyjä vitamiineja kosmetiikassa. En valitettavasti lähde avaamaan tätä aihetta sen suuremmin, sillä vitamiinimaailma on vaan todella monimutkainen. Vitamiinit ovat helposti hajoavia, eivätkä siis säily hyvin kosmetiikassa ja siksi usein käytetään niiden johdannaisia. Määristä kukaan ei voi sanoa yhtään mitään varmaa ja koska saamme ravinnosta vitamiineja, on kosmeettisten aineiden vaikutusta todella vaikea todentaa. A-vitamiinin eli retinolin on kuitenkin todettu vähentävän pieniä ihoryppyjä, sillä se estää kollageenia hajottavia entsyymejä toimimasta. C-vitamiini taas vaikuttaa melaniinisynteesiin eli melaniinin (ihon väri) yliaktiiviseen tuotantoon ja sillä voidaan hoitaa esim. maksaläiskiä. E-vitamiini on loistava antioksidantti ja kosteuttaja.

Pro- ja prebiootit ovat monelle paremmin tuttuja maitotuotteista, mutta niiden käyttö kosmetiikassa kasvaa koko ajan. Ongelmana on vain niiden huono säilyvyys, sillä probiootit ovat siis eläviä bakteereita (toki hyviä sellaisia) ja mm. vesi ja säilöntäaineet tappavat ne herkästi. Ne tasapainottavat ihon pinnan bakteerikantaa ja ovat avainasemassa erityisesti iho-ongelmista kärsivien ihmisten ihonhoidossa. Prebiootit taas ovat ns. probioottien ruokaa ja niiden olemassaolo takaa probioottien toimivuuden. Suosittelen tekemään tarkan taustatutkimuksen, jotta voit varmistua, että tuotteen probiootit ovat oikeasti elävässä muodossa. Kuolleetkin ovat ihan hyvä juttu, mutta toimivuus ei ole samaa luokkaa.

UV-suoja on aivan ehdoton ihovoiteissa aurinkoiseen aikaan, mutta myös talvella auringon paistaessa. Tämä on myös TODELLA laaja aihealue, johon teen oman jutun lähempänä kesää. Pähkinänkuoressa, suosittelen tarkistamaan oman aurinkosuojatuotteen ja mikäli siitä löytyy seuraavia tuotteita: oksibentsoni (Oxybenzone/Oxobenzoxazinyl Naphthalene Sulfoanilide), oktyylimetoksisinnamaatti (Octinoxate/Octyl methoxycinnamate/OMC), retinyylipalmitaatti (Retinyl Palmitate), homosalaatti (joo, aivan sairaan hassu nimi!!) (Homosalate), oktokrileeni (Octocrylene), avobentsoni (Avobenzone/Butyl Methoxydibenzoylmethane), niin näiden kanssa suosittelen harkintaa, sillä niiden on todettu imeytyvän elimistöön ja vaikuttavan jopa hormonitoimintaan. Mikrokiteinen titaanidioksidi (Titanium Dioxide) ja sinkkioksidi (Zinc Oxide) sen sijaan antavat fysikaalisen suojan, eli ne heijastavat UV-säteet pois ihon pinnalta ja ovat turvallisia käyttää.

Nyt lopetan listauksen, sillä juttu venyy ja sitä voisikin venyttää loputtomiin, mutta mielestäni tässä ovat nyt kosmetiikka-aineiden yleisimmät raaka-aine asiat ”kiteytettynä”. Tulossa on tarkemmat selvitykset eri ihotyypeille sopivista tuotteista ja kotihoito-ohjeista ja tosiaan siitä aurinkosuojasta ja sen tärkeydestä. Mikäli herää kysymyksiä tai ajatuksia, niin laita ihmeessä palautetta. Mä puhun tästä aihealueesta enemmän, kuin mielelläni! Ja toiveita saa esittää, jos haluaa jostain asiasta vielä tarkempaa tietoa.

<3:lla Paula

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *